Minna Kammonen, 33, sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutuksen opiskelija:

”Odotan sitä, että voin olla toisille voimavarana”

minna

”Olen ensimmäiseltä koulutukseltani farmaseutti. Kun näin ilmoituksen Diakin yhteishausta, hain kouluun siltä istumalta ja päätin opiskella toisen ammatin.

Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan ja sosionomin opinnot kiinnostivat heti. Minulla oli mahdollisuus hankkia tutkinto, jossa yhdistyivät omat kiinnostukseni kohteet: sosiaaliala ja kirkollinen ala. Diakin valitsin, koska koin, että pystyn sitoutumaan oppilaitoksen arvoihin.

Huomasin heti opinnot aloitettuani, että Diakissa on vahva välittämisen kulttuuri. Opiskelemme pienissä ryhmissä, ja opettajat ovat tulleet tutuiksi nopeasti. Pidän tärkeänä myös sitä, että täällä oppimisen matka on yhtä tärkeä kuin oppimistulos.

Opiskelen työn ohella; lähiopetusta meillä on viikon verran kuukaudessa. Jonkin verran opiskelemme myös verkossa. Olen huomannut, että minulle on muodostunut oma, selkeä opiskelumetodi: aikataulutan opiskeluni tarkasti ja käytän opiskeluun varaamani ajan tehokkaasti. Diakissa ei tarvitse opetella asioita ulkoa, vaan tärkeämpää on sisäistää ne.

Minulle on räätälöity henkilökohtainen opintopolku. Olen nopeuttanut opintoja niin, että ne kestäisivät 2,5 vuotta 3,5 vuoden sijasta. Lisäksi työskentelen apteekissa osa-aikaisesti.

Nopeutetusta tahdista huolimatta opiskelu onnistuu yllättävän hyvin töiden ohessa, ja vapaa-aikaakin jää. Joskus saatan tosin tehdä koulutöitä yhteentoista asti illalla, kun en malta irrottautua kiinnostavista koulutehtävistä. Silloin lapset huomauttavat: ’Äiti, sä olet taas koneella!’

Opinnoissa puhutaan paljon psyykkisestä tasapainosta, joka on sosiaalialan työssä tärkeä. Olen itsekin käynyt läpi omaa taustaani ja pohtinut, mitkä asiat ovat vaikuttaneet minuun eri elämäntilanteissa. Minulla on kolme poikaa, ja olen kärsinyt synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Kynnys hakea apua vaikeassa tilanteessa tuntui aika korkealta. Nyt toivuttuani koen, että voin olla vastaavassa tilanteessa oleville vertaistukena. Haluankin auttaa tulevassa työssäni ennen kaikkea perheitä.

Farmaseutin työssä apteekissa saan tavata ihmisiä, mutta asiointitilanteissa kohtaamiset ovat lyhyitä. Kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajana ja sosionomina minulla on mahdollisuuksia asiakkaiden syvällisempään kohtaamiseen.

Odotan sitä, että voin olla toisille voimavarana, muutoksen mahdollistajana tai kannattelijana vaikeassa tilanteessa. On hienoa saada olla se, joka välittää.”

Haastattelu: Hanna Jensen
Kuva: Riku Isohella

Tutustu sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus -koulutukseen.